Viisi polttavaa teemaa
Tasa-arvo on yksi suurimmista ja vaikeimmista ihmiskunnan kysymyksistä. Miten toteuttaa jokaiselle kuuluva oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ilman syrjintää, painostusta tai uhkaa? Mitkä asiat juuri nyt ovat polttavia? Menemmekö eteen- vai taaksepäin, ja kenen näkökulma tulee kuulluksi? Mikä herättää toivoa?
Tasa-arvo on tavattoman laaja aihe. Ensimmäisessä Aurorassa keskitytään sukupuolten tasa-arvoon. Auroran keskustelut jakaantuvat viiteen teemaan: naiset ja teknologia, naiset ja valta, “se ei ole enää oikei”, mikä tasa-arvossa ärsyttää, mitä emme vielä näe tai osaa.
Aurora ottaa huomioon sen, että sukupuoli tarkoittaa moninaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että jokainen saa olla sellainen kuin on tai haluaa olla.
I TEEMA - Naiset ja teknologia
Tekoälyn käyttö arjessa kasvaa koko ajan. Useimmiten emme edes huomaa sitä. Mutta millaista dataa tekoäly käyttää?
Tähän kysymykseen vastaa Sophia the Robot, joka on yksi pisimmälle viedyistä ihmisen kaltaisista roboteista. Kun tekoälyllä on ihmisen kaltaiset kasvot, tajuamme helpommin, mitä tekoälyn lisääntyminen voi merkitä.
Datan sukupuoli on tulevaisuuden yhdenvertaisuuden ydinkysymyksiä. Jos tekoäly ei ole yhdenvertainen, tulevaisuuskaan ei ole. Onko algoritmilla sukupuolta? Tähän kysymykseen vastaa nyt robotti itse - tekoäly siis arvioi itseään, tekoälyn avulla!
Lisää naisia teknologia-aloille
Englantilainen tietokirjailija Caroline Criado Perez arvioi, että datasta puuttuu valtavasti tietoa naisista. Se johtuu vanhasta tavasta ajatella, eikä aina ole tarkoituksellista. Data heijastaa muun yhteiskunnan valtarakenteita. Mutta sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset, jos tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ihmisen oletusarvo on 75-kiloinen valkoinen mies.
Samaan aikaan juuri teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia lisätä yhdenvertaisuutta. Viime vuosina on nähty paljon vaivaa, että saadaan lisää naisia teknisille aloille. Suomessa esimerkiksi teknologiayhtiö TietoEVRY on ilmoittanut tavoitteekseen saada naisten osuudeksi 50 % vuoteen 2030 mennessä.
Teknologian yhdenvertaisuutta on myös digitalisaatioon liittyvä vihapuhe, joka kohdistuu naisiin julmemmin kuin miehiin. Mitä sille on tehtävissä? Mitä tapahtuu, jos naiset vetäytyvät julkisesta keskustelusta häirinnän vuoksi?
Generation Equality
Suomelle teknologian yhdenvertaisuus on tärkeä teema. Generation Equality on YK:n viisivuotinen ohjelma tasa-arvon edistämiseksi. YK:n tasa-arvojärjstön UN Womenin koordinoimassa ohjelmassa Suomi johtaa Naiset ja teknologia -kokonaisuutta. Lähtölaukaus oli kesällä 2021 järjestetty Pariisin huippukokous.
Suomen tavoitteena on naisten ja tyttöjen määrän kasvattaminen teknologia-aloilla, digitaitoihin liittyvien sukupuolikuilujen kaventaminen, sukupuolen huomioon ottavan teknologian kehittäminen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan poistaminen ja turvallisen digitaalisen tilan luominen kaikille.
Tässä keskustelussa:
Satu Kiiskinen, TietoEVRYn johtaja
Anna-Mari Rusanen, tekoälyn etiikan asiantuntija, Helsingin yliopisto
Kim Väisänen, startup-sijoittaja
Moderaattori:
Hanna Visala
II TEEmA - Naiset ja valta
NÄIN MURRAN LASIKATON!
Yhä useamman suomalaisen pomo on nainen. Naisten osuus kaikista johtajista on reilu kolmannes. Politiikan huipulla naisten osuus on vielä suurempi. Onko lasikatto siis jo rikottu?
Nuorilla naisilla on jo roolimalleja. Yritykset laativat kunnianhimoisia yhdenvertaisuusohjelmia. Muuttaako naisten määrän kasvu johtamista? Mitkä ovat seuraavat haasteet talouden ja politiikan huipulla? Onko transsukupuolisten lasikatto vielä murtamatta?
Tässä keskustelussa:
Susanna Rahkamo, Olympiakomitean varapuheenjohtaja
Mari Kiviniemi, Kaupan liiton toimitusjohtaja
Paulina Ahokas, Tampere-talon johtaja
Emilia Kullas, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja
Moderaattori:
Rosa Kettumäki
AVOIN JA REILU TYÖELÄMÄ - MITÄ SE TARKOITTAA
Suomessa on edelleen naisten ja miesten töitä, eikä 40 vuodessa ole tapahtunut merkittävää muutosta. Millainen on moderni ja reilu 2020-luvun työelämä? Mitä tarkoittaa monimuotoisuus työelämässä, tai millainen on avoin ja reilu palkkaus.
Tässä keskustelussa:
Tarja Tyni, Mandatumin johtaja
Emilia Kullas, Elinkeinoelän valtuuskunnan (EVA) johtaja
Annukka Oksanen, free-toimittaja
Moderaattori:
Reetta Räty
Keskustelun järjestää Mandatum.
BURKHAN PALUU - NAISEN PAIKKA AFGANISTANISSA
Kehitys Afganistanissa on traaginen esimerkki siitä, miten yhdenvertaisuus voi kertaheitolla romahtaa syöksykierteen lailla. Lasikattojen sijaan keskustelu palaa ihmisoikeuksien peruskysymyksiin, saako näkyä, saako olla olemassa, voiko elää turvassa. Missään muussa maassa tällä hetkellä valtio ei kiellä yli 12-vuotiaiden koulunkäyntiä.
Mitä heikompi on naisten asema, sitä hauraampi ja kriisialttiimpi maa on. Miksi muutos oli niin nopea? Mitä tilanteelle voi tehdä? Mikä rooli uskonnoilla on? Onko kyse islamin tulkinnasta vai tapakulttuurista? Kuinka paljon “talibanismia” on muuallakin? Joko Afganistan on päässyt unohtumaan?
Tässä keskustelussa:
Aziza Hossaini, oikeustulkki
Eva Biaudet, kansanedustaja
Moderaattori:
Zahra Karimy
ASKELIA ETEEN JA TAAKSE
Nopeassa infovirrassa unohtuu helposti pitkä positiivinen kehitys. Yhdenvertaisuus on edistynyt valtavasti sadan tai vaikkapa viidenkymmenen vuoden aikana. Osaammeko olla ylpeitä tästä? Vai olemmeko liiankin itsetyytyväisiä, eikä nähdä tässä ajassa olevia eriarvoisuuksia? Mitä tarkoittaa intersektionaalinen feminismi ja missä on miehen paikka? Duo-keskustelussa kohtavaat sukupolvensa tasa-arvon tekijät ja näkijät.
Tässä keskustelussa:
Vappu Taipale, professori
Emmi Nuorgam, toimittaja, kulttuurivaikuttaja
Moderaattori:
Hanna Visala
III TEEMA - HÄIRINTÄ EI OLE OKEI!
Elokuvamaailmasta noussut #metoo oli monelle vallankumouksellinen murros. Ei olekaan enää okei, että valta-aseman käyttäjä saa käpälöidä tai vaatia etenemisen hinnaksi seksuaalisia palveluksia. Ei olekaan luonnonlaki, että naisen pitää suostua vastentahtoisesti.
Moni ennen vaiettu häirintätapaus tulee nyt julki, vaikka vieläkään ei ole varmaa, kuinka vakavasti niihin suhtaudutaan. Muutos on kuitenkin alkanut.
Epätasa-arvo ja alistaminen eivät ole luonnonlakeja, eivätkä kaikki entiset tavat ole automaattisesti oikeita.
#punkstoo #metaltoo #rapstoo #GAMESTOO
Kesällä 2021 #punkstoo nosti keskusteluun musiikkimaailman häirinnän. Moni nainen myös havaitsi, että on itsekin edistänyt naisena olemisen vähättelyä. Että naisena kyllä pärjää, kun on “hyvä jätkä”. Naiset itse voivat myös olla yhdenvertaisuuden este.
#textmewhenyougethome -liike havahdutti yhtä lailla miehiä. “Jätkät hei, meidän pitää hoitaa tää homma himaan. Kehenkään ei kosketa ilman lupaa”, kuului nuorten miesten vlogeissa ja podcasteissa.
Viime aikoina on keskusteluun on noussut myös pelikulttuurin kielenkäyttö. Kuinka rumaa kieltä peliskenessä nyt käytetään? Entä onko rapin tai hiphopin pakko olla vihamielistä naisia, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä kohtaan?
Millaista kipua ja kitkaa syntyy, kun vanha normaali huomataankin alustaviksi? Mitä saa sanoa ja mitä tehdä? Kenen asia on luoda häirinnästä vapaa ympäristö? Mitä saa sanoa ja mitä ei?
Tässä keskustelussa:
Anni Lötjönen, solisti, punk-yhtye Huorat
Aino “Aippa” Lehtimäki, pelistriimaaja
Sami Marttinen, toimitusjohtaja, Swappie
Moderaattori:
Ina Mikkola
IV TEEMA - MITÄ EMME VIELÄ NÄE tai osaa
Suuret ongelmat ovat yleensä ilmiselviä, silmiemme edessä, emme vain näe niitä. Mitkä ovat niitä itsestäänselvyyksiä, tasa-arvon vinoumia, joita emme vielä näe tai tunnista. Mitä emme vielä osaa?
Onko talousjärjestelmässä sisäänrakennettuna mekanismeja, joilla esimerkiksi naisten tekemä hoivatyö jää huomaamatta kansantaloudessa? Tai mitä merkitsee naisia koskevan datan puute käsityksestä historiasta, arjesta, turvallisuudesta tai yhteiskuntasuunnittelusta? Miksi on yleisesti hyväksyttyä, että yleinen asevelvollisuus ei olekaan yleinen, vaan tasa-arvolakiin on tehty poikkeus? Miten näkisimme näkymättömät, kaikkia sukupuolia sortavat rakenteet. Miksi naisten urheilulajeja seurataan vähemmän kuin miesten, tai niistä maksetaan heikompia palkkioita?
miesKATSE JA AMMATTIMIEHET
Media voi olla osa ratkaisua tai osa ongelmaa. Median katse on yllättävän perinteinen, koska median tehtävä on miellyttää suuria joukkoja. Viihdeteollisuudessa, urheilussa, musiikkibisneksessä tai uutistoiminnassa on kaikista tasa-arvo-ohjelmista huolimatta edelleen vahva mieskatse. Mikä on median vastuu vanhojen rakenteiden ylläpitäjänä?
Nyt on jo huomattu, että all-male-panel ei olekaan ihan reilua. Vielä hetki sitten se oli normaalia, silmä ohitti eriarvoisuuden. Kielikin koostuu tottumuksista. Tämän on osoittanut keskustelu ammattinimikkeiden mies-loppuliitteistä. Varusmies vai varushenkilö? Esimies vai esihenkilö?
SUKUPUOLI ON MONINAINEN
Sukupuolten tasa-arvoa ei voi typistää vain naisten ja miesten väliseksi. Onko sukupuolten moninaisuus seuraava suuri sokea piste, jota ei vielä ole kunnolla tunnistettu. Jankutammeko liikaa vain naisista ja miehistä, emmekä huomaa sukupuolen moninaisuutta?
Mille kaikille asioille olemme vielä sokeita? Kuka ne tunnistaa? Keiden kaikkien pitää katsoa peiliin?
Tässä keskustelussa:
Mona Bling, somevaikuttaja
Marianne Miettinen, valmentaja, Jalkapalloliitto
Merja Ylä-Anttila, pääjohtaja, Yleisradio
Moderaattori:
Ina Mikkola
MITEN MEDIA ON OSA RATKAISUA EIKÄ OSA ONGELMAA
Millainen on tulevaisuuden monimuotoinen media? Miten varmistetaan, että median omilla toimintatavoilla ollaan osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. Tule itse kehittämään vastauksia siihen, miten rakennetaan monimuotoisuutta tukevaa julkista palvelua.
Työpajan järjestää Ylen strategiaryhmä.
EPÄREILU KORONA
Korona ei ole kohdellut kaikkia ihmisryhmiä samanarvoisesti. Ketkä ovat joutuneet kärsimään eniten? Miesten, naisten, eri ammattien, eri ikäisten, koululaisten tai maahanmuuttajien kokemukset eroavat toisistaan. Miten eriarvoisuus otetaan huomioon koronan jälkihoidossa, ja kauanko jälkien korjaaminen kestää.
Tässä keskustelussa:
Thomas Blomqvist, tasa-arvoministeri (rkp.)
Satu Helske, sosiologian erikoistutkija, Turun yliopisto
Eija Koivuranta, Väestöliiton toimitusjohtaja ja SOSTen hallituksen puheenjohtaja
Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja (kok.)
Moderaattori:
Reetta Räty
Keskustelun järjestää Valtioneuvoston kanslian Suomi toimii-ryhmä.
V TEEMA - MIKsi TASA-ARVO ÄRSYTTÄÄ
Voiko tasa-arvo mennä liian pitkälle? Miksi moni uskoo, että enää ei saa sanoa mitään, koska aina joku loukkaantuu?
Onko tasa-arvo väistämättä pois joltain? Vai onko tällaisessa ajattelussa kyse väärinymmärryksestä? Miksi tasa-arvopuhe ärsyttää monia?
NoitavainoA uudessa muodossa?
Euroopassa on noussut viime vuosina tasa-arvon vastainen antigender-liike, joka puolustaa perinteisiä perhearvoja, avioliittokäsitystä ja perinteistä naisten asemaa. Mitkä ovat juurisyyt, että yhdenvertaisuutta vastustetaan.
Missä määrin naisvihan uusi nousu on vanhaa ilmiötä, joka on nyt tullut uudella lailla näkyväksi. Mitä pitää päätellä abortinvastaisen liikkeen leviämisestä? Miksi cis-, trans- tai muunsukupuolisuus herättää niin kovia tunteita?
Tasa-arvoa ei voi edistää, jos ei kyetä tunnistamaan syitä, joilla sitä vastaan käydään. Voiko tasa-arvosta puhua muuten kuin tunnekuohuun vaipuen ja identiteettisotaan joutuen.
Tässä keskustelussa:
Tiina Elovaara, viestintäkonsultti
Riku Rantala, toimittaja-tuottaja
Matti Pihlajamaa, asiantuntija, Amnesty
Moderaattori:
Rosa Kettumäki